Päätoimittajan terveiset

KTA 4: Yksi ovi sulkeutuu, toinen avautuu

Istuvan hallituksen kausi lähenee tätä kirjoitettaessa loppuun. Kuntasektorin uudistamiseen on kohdistunut tällä hallituskaudella monenlaisia paineita, mikä kertoo kuntakentän merkityksestä päätöksentekijöille. Uudistusten läpivieminen on ollut karikkoista ja tämä on koskenut sekä uudistuspolitiikan tavoitteiden häilyvyyttä että itse uudistusprosessin toimeenpanon tapaa. Uudistustoimenpiteitä seuratessa on välillä pakostakin pohtinut sitä, mitä tällä kaikella uudistamisella on ollut tekemistä palvelujen käyttäjien ja kuntalaisten kannalta? Viime kädessä kuntasektorin rakenne kiteytyy palvelujen käyttäjien ja kuntalaisten näkökulmasta kysymyksiksi palvelujen laadusta ja saatavuudesta sekä osallisuudesta päätöksentekoon ja suunnitteluun. Nämä kysymykset eivät ole olleet näyttävästi esillä uudistuspolitiikan käytännön toteutuksessa – ei ainakaan toistaiseksi.

Jatka lukemista

KTA 3: Uutta kohti

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestelmää koskeva järjestämislaki on tulossa lausunnolle kuntiin tätä pääkirjoitusta elokuun puolessa välissä kirjoitettaessa. Laki muuttaa voimaan tullessaan paljon nykyistä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintamallia. Muutokset koskevat sekä palvelujen järjestämistä, organisointia, tuottamista ja johtamista. Kaikki tavallaan muuttuu – ja monien mielestä pitkän odottelun jälkeen.

Kuntatutkijoille onkin sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistushankkeen ja kuntarakenneuudistuksen myötä avautumassa oikea aarreaitta. Ja varsinkin tämä koskee niitä tutkijoita, jotka ovat kiinnostuneita muutosprosesseista. Tällöin kysymys liittyy siihen, miten näitä muutosprosesseja on tarkoituksenmukaista tutkia. Yhden tuoreen näkökulman muutosprosessien tutkimiseen on hiljattain avannut professori Tor Hernes uudella kirjallaan A Process Theory of Organization (Oxford, Oxford University Press, 2014), jossa pohditaan prosessilähtöisen organisaation epistemologista perustaa. Hernesin teoreettis-käsitteellisessä puheenvuorossa tutkimuskohteeksi otetaan organisaatioelämä (organizational life), joka on paljon syvällisempi tulokulma organisaation kuin ”pelkkä” organisaatiossa tapahtuva toiminta (life in organizations).

Jatka lukemista

KTA 2/2014: Kuntarakenneuudistus ja sosiaali- ja terveyspalvelujen hallintojärjestelmän uudistaminen historiallisessa vaiheessa

Pääkirjoitus

Elämme muutoksen aikaa. Valtiontalouden ongelmat ovat tuttuja jokapäiväisen uutisvirran perusteella. Päivittäin kuullaan myös yritysten sopeutumisesta markkinoiden pyörteissä. Tämä on tarkoittanut yrityksissä yhteistoimintalain edellyttämiä toimenpiteitä – ja työttömyyttä. Onneksi kuluneen loppukevään aikana on kuultu myös myönteisiä uutisia, jotka toivottavasti ennakoivat talouden käännettä parempaan suuntaan. Äänekoskelle tehtävä tehdasinventointi on esimerkki näistä positiivisista uutisista.

Joka tapauksessa käynnissä oleva paikallishallinnon muutos hakee vertaistaan suomalaisessa hallintohistoriassa. Kuntia yhdistyy hallinnollisesti kuluvan kevään aikana laadittavien selvitysmiesraporttien perusteella – huolimatta siitä, että istuva hallitus luopui pakkoliitospykälästä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen hallintojärjestelmää koskeva uudistus valmistellaan nopeasti hallituksen esitykseksi nopeasti. Käynnissä olevat uudistushankkeet ovat toistaiseksi koskeneet lähes pelkästään hallinnollisia rakenteita. Iso käytännöllinen ja tutkimuksellinen kysymys tulevina vuosina on, miten hallintorakenteiden muutokset heijastuvat palveluihin ja kunnalliseen palvelukulttuuriin. Tämä näkökulma on tärkeä, koska kansalaiset ja palvelujen käyttäjät ovat kiinnostuneita nimenomaan palveluista – eivät hallintorakenteista.

Käynnissä olevat muutokset avaavat toivottavasti uusia ovia myös kunnallisalan tutkijoille. Edellä luonnostelluissa paikallishallinnon uudistamishaasteissa riittää nimittäin tutkittavaa. Kokonaan oma lukunsa on käynnissä olevien muutosprosessien tutkiminen – silloin joudutaan hakemaan vastauksia muun muassa sellaisiin kysymyksiin kuin että miten muutosprosesseja on johdettu ja mitä hyötyä käynnissä olevista hallinnollisista muutoksista on palvelujen käyttäjille loppujen lopuksi ollut.

Käsissäsi on Kunnallistieteellisen aikakauskirjan teemanumero, joka käsittelee kuntarakenteen uudistamista ja sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinnollista muutosprosessia. Lehdessä on kaikkiaan neljä artikkelia ja kolme puheenvuoroa, joissa tätä tematiikkaa käsitellään. Lisäksi tarjolla on kirja-arvio.

Pertti Ahonen käsittelee artikkelissaan kuntien lakkauttamisen problematiikkaa tutkimalla kuntien lakkautumisen kiihokkeita ja pidäkkeitä. Timo Aro problematisoi puolestaan hallituksen esitystä kuntarakennelain muuttamisesta  muuttoliiketutkimuksen näkökulmasta. Anni Kyösti ja Jenni Airaksinen tarkastelevat artikkelissaan kuntaidentiteetin merkitystä kuntaliitosprosesseissa tutkimalla neljän kuntaliitoksen vaikutuksia kuntaidentiteettikokemuksiin. Visa Tuominen, Antero Puhakka ja Juhani Rautopuro käsittelevät artikkelissaan maaseutukunnissa työskenteleviä maistereita ja heidän paikkakunnalla pysyvyyteensä liittyviä tekijöitä.

Kahdessa puheenvuorossa käydään puolestaan läpi erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen tilaa. Pekka Kettunen ja Siv Sandberg käsittelevät tekstissään SOTE –uudistusta pohjoismaisesta näkökulmasta. Alpo Karila pohtii puheenvuorossaan tarvetta tutkimukselle koskien kuntien ja sairaanhoitopiirien jännitteistä suhdetta. Kolmannessa puheenvuorossa Aimo Ryynänen vielä tarkastelee suomalaista kunnallishallinnon uudistamista suhteessa muuhun Eurooppaan.

Pääkirjoituksen lopuksi on syytä vielä mainita, että Kunnallistieteellisen aikakauskirjan toimitus on tehnyt huhtikuun lopussa Tieteellisten seurojen valtuuskunnalle (TSV) esityksen, että se nostaisi Kunnallistieteellisen aikakauskirjan Julkaisufoorumin luokituksella luokasta 1 luokkaan 2. (asteikon ollessa 1-3). Tällä julkaisufoorumin luokituksella on merkitys lehdessä julkaistavien tieteellisten artikkelien painoarvolle akateemisena julkaisufoorumina. Julkaisuluokkaa 2 pidetään merkittävä kotimaisena julkaisufoorumina. Perusteluina TSV:lle lehden toimitus totesi muun muassa seuraavaa sen, että lehdelle tarjotaan tällä hetkellä julkaistavaksi tieteellisiä artikkeleita runsaasti, mikä on pakottanut kehittämään kokonaisvaltaisesti KTA:n vertaisarvioinnin käytäntöjä. Tällä hetkellä lehdellä on käytössään aktiivisesti toimiva vertaisarvioija-pooli (kunnallisalaa laaja-alaisesti tunteva asiantuntijajoukko), joka tuottaa referee-lausunnot nopeasti ja lehden edellyttämällä lausuntoformaatilla. Pooliin kuuluvat vertaisarvioijat edustavat suurinta osaa Suomen yliopistoista, ja he edustavat myös monipuolisesti erilaisia tieteenaloja.  Lisäksi lehden julkaisemat artikkelit kattavat laaja-alaisesti suomalaisen yhteiskunnan kunnallisalaa koskien ja sivuten julkishallinnon kokonaisuutta laajemminkin. Ja lopuksi on syytä muistaa, että lehti on aidosti monitieteellinen, sillä sitä käyttävät julkaisufooruminaan kunnallishallinnon ja julkisen hallinnon asiantuntijat laaja-alaisesti. Lehden artikkelitarjooma kattaa laaja-alaisesti erilaiset tieteenalat mukaan lukien kauppatieteet, politiikan tutkimuksen, oikeus-, terveys-, alue- sekä hallintotieteet.

Toivottavasti lehden esitys uudesta julkaisuluokasta menee läpi ja toivomme, että se kannustaa lukijoitamme tarjoamaan julkaistavaksi entistä enemmän ja laadukkaampia tieteellisiä artikkeleita, katsauksia ja puheenvuoroja kunnallistutkimuksen maailmasta.

Petri Virtanen

Päätoimittaja

SISÄLLYSLUETTELO

Päätoimittajalta: KTA 1/2014 on ilmestynyt

Suomen kuntakentällä tapahtuu. Kuluvan vuoden aikana on tarkoitus määritellä suunviitat Suomen tulevaksi kuntarakenteeksi pitkäksi aikaa. Samaan aikaan tehdään päätöksiä sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinnon uudelleen organisoimiseksi. Maan istuva hallitus yrittää rakentaa Eduskunnalle mainituista asiakokonaisuuksista lakipakettia, jonka käsittelystä tulee varmasti mielenkiintoinen prosessi.

Kunnallistieteellisessä aikakauskirjassa tapahtui vuodenvaihteessa vahdinvaihto. Päätoimittaja Jarmo Vakkurin ja toimitussihteeri Sari Saastamoisen tekemää arvokasta työtä jatkamaan ryhtyivät allekirjoittanut päätoimittajana ja toimitussihteerinä Sanna Tuurnas. Toimin itse Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa määräaikaisena professorina ja toimitussihteerin tehtäviä hoitava Sanna Tuurnas on Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkija.

Tarkoituksena on julkaista lehteä jatkossakin neljä kertaa vuodessa. Ajatuksemme on julkaista vuosittain vähittäin yksi tai jopa kaksi numeroa teemanumerona, jossa voi olla mukana myös oma teemakohtainen päätoimittaja. Kuluvan vuoden 2014 numeroista kesällä ilmestyvä kakkosnumero on suunniteltu – sattuneesta syystä – kuntarakenneuudistuksen ja sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää koskevan uudistuksen teemanumeroksi.

Vuodenvaihteessa aloittaneen toimituksen ajatus on, että lehti jatkaa tulevinakin vuosina laajasti ymmärrettynä kuntatutkimukseen julkaisufoorumina. Tieteellisten artikkelien lisäksi julkaistaan katsaustyyppisiä tekstejä, väitöstilaisuuksien lectioita ja kirja-arvioita. Aiheiden osalta politiikkamme siis mukailee ajatusta talosta, jossa on ”seinä leveällä ja katto korkealla”. Tarkoitus on pitää jatkossa kiinni lehden tieteellisestä tasosta, aivan kuten tähänkin asti on pidetty. Tieteelliset artikkelit tulevat käymään läpi anonyymin referee-menettelyn ja kiitän jo tässä vaiheessa aikakauskirjan refereitä tiukentuneista aikatauluista. Toivomme saavamme referee-lausunnot kohtuullisessa noin 3-4 viikon ajassa, jotta lehden toimittaminen ylipäänsä olisi mahdollista. Tämän käsillä olevan aikakauskirjan kokoaminen onnistui hienosti juuri siitä syystä, että refereet antoivat kommenttinsa nopeasti.

Petri Virtanen

Päätoimittaja

SISÄLLYSLUETTELO

 

Kunnallistieteelliseen aikakauskirjaan uusi toimitus

Kunnallistieteellisen aikakauskirjan toimitus on vaihtunut vuodenvaihteessa. Jarmo Vakkurin ja Sari Saastamoisen tekemää arvokasta työtä jatkamaan on valittu Petri Virtanen ja Sanna Tuurnas. Päätoimittajana aloittanut Petri toimii Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa hallintotieteen professorina ja toimitussihteerin tehtäviä hoitava Sanna Tuurnas on Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkija. Tarkoituksena on julkaista lehteä jatkossakin neljä kertaa vuodessa ja ideana on julkaista vuosittain vähittäin yksi numero teemanumero, jossa voi olla mukana oma teemakohtainen päätoimittaja. Ajatus on, että lehti jatkaa tulevinakin vuosina laajasti ymmärrettynä kuntatutkimukseen julkaisufoorumina. Tieteellisten artikkelien lisäksi julkaistaan katsaustyyppisiä tekstejä, väitöstilaisuuksien lectioita ja kirja-arvioita.

Petrin ja Sannan toive on, että Kunnallistieteellinen aikakauskirja olisi jatkossakin korkeatasoinen, monitieteellinen ja myös tieteellisen debatin mahdollistava julkaisu- ja keskustelufoorumi. Kuluvan vuoden numeroista kesällä ilmestyvää kakkosnumeroa on tässä vaiheessa kaavailtu kuntarakenneuudistuksen ja sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää koskevan uudistuksen teemanumeroksi. Tähän teemanumeroon tarjottavia tekstejä toimitus odottaa saavansa kuluvan vuoden huhtikuun puoleen väliin mennessä.